Uunien siirtotarinoita

Suloi­sen vaa­lean­pu­nai­nen Ara­bian kul­ma­uu­ni puret­tiin Kirk­ko­num­mel­ta talos­ta jos­sa oli pahat home­vau­riot ja meni pur­kuun. Pys­tys­sä yksi­tyi­sa­sun­nos­sa Helsingissä.Pystytys Mark­ku Potila.

Käsin­lyö­ty , van­ha oljen­kel­tai­nen kaa­ke­li­uu­ni puret­tiin Kyl­mä­kos­kel­ta, nyt pys­tys­sä Urja­las­sa Nuu­ta­jär­ven kartanossa.Muuraus Mark­ku Potila.

Hel­sin­gin Tou­ko­las­ta talon alta löy­ty­neis­tä kaa­ke­leis­ta koot­tu pie­ni vih­reä kaa­ke­li­uu­ni Tur­kuun yksi­tyi­sa­sun­toon, muu­raus Ant­ti Paananen

Ara­bian kaa­ke­li­teh­taan pyö­reä kaa­ke­li­uu­ni puret­tiin pur­kuun men­nees­tä talos­ta Lem­pää­läs­tä. Nyt pys­tys­sä Hel­sin­gis­sä uudisrakennusomakotitalossa.Muuraus Mark­ku Potila.

Rak­ko­lan­joen sini­nen kaa­ke­li­uu­ni puret­tiin Kok­ko­las­ta ja nyt pys­ty­tet­ty­nä Kari­joen pap­pi­laan. Muu­ra­ri tuntematon.

Hel­sin­gin Kai­vo­puis­tos­ta remon­tin yhtey­des­sä puret­tu sini­val­koi­nen uuni pys­ty­tet­ty Kos­ken kar­ta­noon. Muu­raus­työ Mark­ku Potila.

Kau­niin myr­kyn­vih­reä, käsin­lyö­ty uuni puret­tiin Lopel­ta, ja nyt pys­tys­sä Kas­ki­sis­sa yksi­tyi­sa­sun­nos­sa. Muu­raus­työ Mark­ku Potila.

Hyvin har­vi­nai­sen mal­li­nen “män­ty­uu­ni” joka on kui­ten­kin Turun kaa­ke­li­teh­taan val­mis­ta­ma. Uuni pys­tys­sä kuvas­sa Ahve­nan­maal­la mat­kai­lu­koh­tees­sa. Alun­pe­rin uuni oli pys­tys­sä Oulus­sa jos­ta puret­tu noin 30 vuot­ta sitten.

Vaa­lea Turun kaa­ke­li­teh­taan män­ty­uu­ni, puret­tu Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta, pys­ty­tet­ty Hel­sin­gin Kal­lioon. Muu­raus­työ Daniel Riesen.

Kata­ja­no­kal­ta remon­tin yhtey­des­sä pois­tet­tu suo­ran sei­nän, Turun kaa­ke­li­teh­taan val­mis­ta­ma suo­ran sei­nän uuni. Pys­ty­tet­ty Tur­kuun kau­pun­kia­sun­toon. Muu­raus­työ Mark­ku Potila.

Hel­sin­gin ydin­kes­kus­tas­ta pie­nes­tä asun­nos­ta remon­tin yhtey­des­sä puret­tu Turun kaa­ke­li­teh­taan nurk­ka­uu­ni. Pys­ty­tet­ty van­taal­le kun­nos­tet­ta­vaan van­haan hir­si­ta­loon. Muu­raus Olli Lehtinen.

Puna­rus­kea Rak­ko­lan­joen kaa­ke­li­teh­taan nk. sek­to­ri­uu­ni. Puret­tu puret­ta­vas­ta koh­tees­ta Kabbö­les­tä, ja pys­ty­tet­ty jugend­hu­vi­laan Poriin. Muu­ra­ri anonyymi.

Vih­reä Ara­bian kaa­ke­li­teh­taan uuni siir­ret­tiin 1910 jos­tain päin Hel­sin­kiä Vii­tai­laan, lähel­le Vääk­syä. 2019 uuni puret­tiin, ja kuvas­sa se on pys­ty­tet­ty­nä Lopen pap­pi­laan. Raken­teel­taan ja muo­dol­taan muu­ra­ril­le vaa­ti­va , 285 kor­kea ja 130 leveä kakluu­ni. Näyt­tä­vis­sä suu­luu­kuis­sa on pähkinäkoristeaihe.

Mus­ta Ara­bian kaa­ke­li­teh­taan val­mis­ta­ma nurk­ka­uu­ni. Siir­ret­ty 1930 Kera­val­le Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta jos­ta 2019 Lopel­le pap­pi­laan. Kupo­li tee­tet­tiin kaa­ke­lin­val­mis­ta­jal­la uusik­si yhden kupo­lis­ta säi­ly­neen kaa­ke­lin mukaan.

Kevääl­lä 2017 myyn­tiin tar­jot­tiin “joi­tain kaa­ke­li­uu­nin osia” hel­sin­ki­lai­ses­tä varas­tos­ta jos­sa ne oli­vat olleet vuo­des­ta 1985. Pak­kaus­pa­pe­rien ja muun sel­vit­te­lyn tulok­se­na ilme­ni nämä 7 kaa­ke­li­uu­nia jot­ka oli huo­lel­li­ses­ti doku­men­toi­tu, puret­tu ja pakat­tu suu­riin puu­ark­kui­hin ja pai­noi­vat yhteen­sä noin 4000 kiloa ja jot­ka nou­din Hol­lo­laan, oli­vat olleet 1800-luvun lopul­la Hel­sin­gin Stock­man­nin myyn­ti­ti­las­sa. Ylä­ole­vas­sa kuvas­sa kol­me uuneis­ta, myy­ty­nä ja kul­je­tet­tu­na uudel­leen­muu­rat­ta­vak­si koh­tei­siin Viros­sa. Uunien kor­keus on kai­kis­sa maas­sa ole­vis­sa uuneis­sa komeat 350. Vasem­man­puo­lei­sen uunin val­mis­ta­ja on Ruo­ho­lah­den kaa­ke­li­teh­das, kah­den oikean­puo­lei­sen Wil­helm Ands­te­nin kaakelitehdas.

Val­koi­nen, puret­tu­na myyn­tiin tul­lut yksin­ker­tai­nen ver­sio yhdes­tä Turun kaa­ke­li­teh­taan uunis­ta. Pys­ty­tys muu­ra­ri Ant­ti Paananen.

Turun kaa­ke­li­teh­taan Voi­kuk­ka­uu­ni. Uuni on siir­ret­tu kah­teen ker­taan; jos­ta­kin Hel­sin­gin Vuo­ri­mie­hen­ka­dul­le jos­ta se puret­tiin, ja siir­ret­tiin Iso Roo­ber­tin­ka­dul­le, mat­kal­la uuni muun­tui suo­ran sei­nän uunis­ta nurk­ka­uu­nik­si. Kor­keus 275. Muu­raus Tuo­mas Jäntti.

Laut­ta­saa­ren kar­ta­non kaakeliuunit:

Koneen sää­tiö osti Hel­sin­gin kau­pun­gil­ta Laut­ta­saa­ren kar­ta­non. Ark­ki­teh­tien toi­vei­den mukaan etsin pika-aika­tau­lul­la ihmei­den kaut­ta kah­des­sa kuu­kau­des­sa sin­ne kaa­ke­li­uu­nit, kos­ka alku­pe­räi­set oli purettu.

Ylem­mäs­sä kuvas­sa huo­ne För­maa­ki 2. Sii­nä on ollut aiem­min kak­si saman­lais­ta uunia. Kos­ka kah­ta saman­lais­ta on vai­kea löy­tää ja muu­ten­kin aika­tau­lu oli kii­rei­nen ja huo­ne­kor­keus 4 met­riä, tai­vut­te­lin tut­ta­van jol­le olin myy­nyt 350 kor­kean Vaa­sas­ta pure­tun uunin, myy­mään sen Sää­tiöl­le. Toi­nen kap­pa­le tee­tet­tiin Hat­tu­lan kaa­ke­li­teh­taal­la vastaavaksi.

  Kar­ta­non salin uuni: Uuni puret­tiin Kuopiosta,ja on myös 350 kor­kea. Uuni oli alun perin Kuo­pios­sa kan­sa­kou­lun luo­kas­sa, ja sitä tar­jo­si pur­ku­fir­man mies lauseel­la ” sais­ko tän jon­ne­kin uudel­leen pys­tyyn vai lai­te­taan­ko kaa­to­pai­kal­le”. Uuni on Rak­ko­lan­joen kaa­ke­li­teh­taan valmistama.

Vih­reä voh­ve­li­uu­ni. Kau­niin veden­vih­reä ja moni­nai­siin sisus­tus- ja nais­ten­leh­tiin kuvat­tu Laut­ta­saa­ren kar­ta­non uuni tuli pala­si­na ja vajaa­na Hämeenlinnasta,ja se tee­tet­tiin val­miik­si Hat­tu­lan kaa­ke­li­teh­taal­la. Pala­sia ei ollut kos­kaan aiem­min muu­rat­tu, jon­ka näkee kaa­ke­lien reu­nois­ta jot­ka ovat pyö­rei­tä, ei teräviä.

Kar­ta­non pihas­sa on punai­nen tal­li­ra­ken­nus, jos­sa on Puhu­ri-kah­vio. Tilas­sa on mata­la huo­ne­kor­keus. Sin­ne halut­tiin mata­la, fun­kis­tyy­li­nen ja simp­pe­li uuni. 

Sel­lai­sen kaa­ke­li­uu­nin jos­ta esi­mer­kik­si on tuhou­tu­nut osa ja mal­li ei ole jär­ke­vää teet­tää val­miik­si eikä muu­ten­kaan mal­li­na eri­tyi­sen kiin­nos­ta­va mut­ta kaa­ke­lit ovat kau­nii­ta voi hyö­dyn­tää vaik­ka­pa kuvan kal­tai­seen tapaan: Rak­ko­lan­joen viher­tä­vän­har­mais­ta kaa­ke­leis­ta on teh­ty koko­naan uusi kaa­ke­li­hel­la. Koko­nai­suu­den toteu­tus muu­ra­ri Timo Nylander.

Uudel­la­maal­la lähei­ses­tä puret­ta­vas­ta kesä­asun­nos­ta siir­ret­tiin 1920-luvun kivi­ta­loon kuvan puna­rus­kea Rak­ko­lan­joen kaa­ke­li­teh­taan nurk­ka­uu­ni. Uunin pys­ty­tys muu­ra­ri Mark­ku Potila.

Espoos­ta pie­nes­tä talos­ta joka puret­tiin, siir­ret­tiin vih­reä Gesel­lius-Lindgren-Saa­ri­sen ark­ki­teh­ti­toi­mis­ton suun­nit­te­le­ma käpy­ai­hei­nen nurk­ka­uu­ni Ruot­siin, Tuk­hol­maan asiak­kaal­le joka halusi suo­ma­lais­tyy­li­sen kaa­ke­li­uu­nin. Uunis­sa on eri­koi­sen kau­niit sisä­luu­kut pää­lim­mäis­ten suu­luuk­ku­jen alla, ja sii­nä on tao­tut ruusut. Uunin muu­raus S:T Erik s kake­lugn­ma­ke­ri AB. Uuni on Wil­helm Ands­te­nin kaa­ke­li­teh­taan valmistama.

Vivi Lön­nin suun­nit­te­le­ma val­koi­nen, 280 kor­kea Tam­pe­reen Kaa­ke­li­teh­taan uudel­leen pys­ty­tet­ty­nä samas­sa kor­keu­des­sa. Uuni pys­ty­tet­ty Lovii­san van­haan oikeus­ta­loon ala­ker­ran lii­ke­huo­neis­toon ja puret­tu Vilppulasta.

Uunin tason vau­rioi­tu­nut kaa­ke­li on kor­jat­tu muu­rauk­sen yhtey­des­sä, tar­vit­se­mat­ta teet­tää uut­ta kaakelia.

Vali­tet­ta­vas­ti koko pys­ty­ku­va uunis­ta ei ole täs­sä näkyvillä.

Muu­raus Mark­ku Potila.

Val­koi­nen pyö­reä nume­roi­mat­to­ma­na tul­lut kaa­ke­li­uu­ni joka on puret­tu Vaa­sas­ta 1980-luvulla.

Uuni on muu­rat­tu Hämeen­ky­röön koh­tee­seen jos­sa on usei­ta uunin paikkoja.

Muu­raus Mark­ku Potila.

Wil­helm Ands­te­nin kaa­ke­li­teh­taan nurk­ka­uu­ni. Uuni puret­tiin Hel­sin­gin Seu­ra­saa­res­ta isos­ta sanee­rat­ta­vas­ta oma­ko­ti­ta­los­ta. Muu­rat­tu uudel­leen Pie­tar­saa­reen oma­ko­ti­ta­loon samal­ta aika­kau­del­ta. Muu­ra­ri anonyymi.

Rak­ko­lan­joen kaa­ke­li­teh­taan suo­ran sei­nän uuni. Kes­ki-Suo­men museo tyh­jen­si varas­to­aan mukaan­lu­kien 2000 kiloa eri­lai­sia uunin­kaa­ke­lei­ta, jot­ka nou­din Hol­lo­laan lah­joi­tuk­se­na. Jou­kos­sa oli tämä kel­tai­nen uuni, ja se on pys­ty­tet­ty Itä-Suo­meen maa­lais­ta­lon pää­ra­ken­nuk­seen samal­ta aika­kau­del­ta. Muu­raus Kim Holstein.

Turun kaa­ke­li­teh­taan Käpy­uu­ni. Siir­ret­tiin remont­ti­koh­tees­ta Loh­jal­ta Kata­ja­no­kal­le yksi­tyi­sa­sun­toon. Muu­raus Mark­ku Potila.

Suo­rin val­koi­sin kaa­ke­lein “pin­noi­tet­tu” hel­lan­taus­ta. Koot­tu seka­lai­sis­ta suo­ris­ta, ja kul­ma­kaa­ke­leis­ta mit­to­jen mukaan. Muu­raus Mark­ku Poti­la. Koh­de maa­lais­ta­lon pää­ra­ken­nus Keski-Suomessa.

Turun kaa­ke­li­teh­taan Lou­nais-Suo­mes­ta puret­tu pyö­reä nurk­ka­uu­ni. Pys­ty­tet­ty hel­sin­gin Kruu­nu­ha­kaan muu­ta­man huo­neen yksi­tyi­sa­sun­toon. Muu­raus Daniel Riesen.

Kau­niin heleän­vih­reä, käsin­lyö­ty, eli uuni jos­sa ei ole lei­mo­ja, nurk­ka­uu­ni. Puret­tiin Tuu­lok­ses­ta remon­toi­ta­vas­ta 1900 raken­ne­tus­ta talos­ta, ja muu­rat­tu Lou­nais-Suo­meen sanee­rat­ta­vaan 1800-luvun vapaa-ajan asun­toon. Uunin pys­tyt­ti asia­kas itse.

Kol­me­met­ri­nen suo­ran sei­nän Käpy­uu­ni. Uuni puret­tiin pie­nes­tä kar­ta­nos­ta Ete­lä-Savos­ta, joka meni pur­kuun. Uuni odot­taa muu­raus­ta suu­ren kar­ta­no­ra­ken­nus­ko­ko­nai­suu­den yhtey­teen pys­ty­tet­tä­vään siir­ret­tyyn hirsikehikkoon.

Käsin­lyö­ty van­ha uuni alku­pe­räi­ses­sä pai­kas­saan ennen pur­kua isos­sa kol­mi­ker­rok­si­ses­sa maja­ta­los­sa joka oli niin huo­nos­sa kun­nos­sa että kuvan huo­neen kat­to piti tun­ka­ta var­muu­dek­si vasois­ta jot­ta se ei mah­dol­li­ses­ti oli­si romah­ta­nut minun ja pai­kal­la avus­ta­neen pai­kal­li­sen muu­ra­rin nis­kaan. En uskal­ta­nut pur­kaa uunia itse tun­kin alla joten muu­ra­ri uskal­tau­tui pur­ka­maan ja kos­ka piip­pu ajan tapaan meni uunin sisään puret­tiin se hape­ron laas­tin takia niin että uunin sisus­ra­ken­ne jäi pai­kal­leen ja hape­ron laas­tin takia pur­ku onnis­tui­kin. Sei­soin muu­ra­ria neu­voen koko purun ajan huo­neen toi­ses­sa päässä.

Pys­ty­tet­ty suu­ren kar­ta­non yhteen piha­ra­ken­nuk­seen Uudel­le­maal­le joka asuinkäytössä.

Rak­ko­lan­joen kaa­ke­li­teh­taan rus­kea nurk­ka­uu­ni. Väli­tin uunin val­miik­si puret­tu­na, ja se on puret­tu Por­voos­ta, ja pys­ty­tet­ty Tam­pe­reen seu­dul­le omakotitaloon.

Wil­helm Ands­te­nin kaa­ke­li­teh­taan nurk­ka­uu­ni jon­ka on suun­ni­tel­lut ark­ki­teh­ti­toi­mis­to Geselius-Lindgren-Saarinen.

Uuni puret­tiin hyvin huo­no­kun­toi­nen sisuk­sen takia Hel­sin­gin teh­taan­ka­dul­ta jon­ne se on siir­ret­ty jo aiem­min Suomenlinnasta.

Pys­ty­tet­ty Por­voo­seen yksityisasuntoon.

Paki­las­ta puret­tiin useam­pi aika­naan Kata­ja­no­kal­ta siir­ret­ty kaa­ke­li­uu­ni ja hel­la. Ylä­ker­taan men­nes­sä­ni huo­ma­sin ompas sii­nä haus­ka sävel­let­ty , lyhen­net­ty, söpö pik­kui­nen uuni..lapsi käve­li sen ohi, otin valo­ku­van.. Siis aivan kuin , noh tie­tys­ti Las­ten kakluuni !

Täs­tä innos­tu­nee­na olen­kin myy­nyt useam­man vas­taa­van mal­li­sen vas­taa­vis­ta kaa­ke­leis­ta koot­tu­na, jois­ta alla yksi esi­merk­ki koot­tu­na var­via kor­keam­pa­na Hel­sin­gin Käpy­lään. Muu­ra­ri Tuo­mas Jäntti.

Vilp­pu­las­ta Vivi Lön­nin suun­nit­te­le­mas­ta talos­ta luon­nol­li­ses­ti Ely-kes­kuk­sen luvin pure­tuis­ta useam­mas­ta Vivi Lön­nin suun­nit­te­le­mas­ta uunis­ta nurk­ka­mal­li­nen vih­reä, joka odot­taa pys­ty­tys­tä varas­toi­tu­na Uudellemaalle.

Samai­sen koh­teen vih­reä Vivi Lön­nin suun­nit­te­le­ma uuni. Uuni siir­ret­tiin Kata­ja­no­kal­le isoon huo­neis­toon jos­ta oli puret­tu kaik­ki kaa­ke­li­uu­nit pois. 

Turun kaa­ke­li­teh­taan nurk­ka­mal­li­nen perus­k­ruu­nu-uuni. Muu­raus Tuo­mas Jäntti. 

Puret­tu Loi­maal­ta pur­ku­kun­toi­ses­ta talos­ta kah­den muun uunin muka­na. Pys­ty­tet­ty yksi­tyi­sa­sun­toon Uudellemaalle.

Salon kaa­ke­li­teh­taan pyö­reä nk. Aurin­gon­kuk­ka­uu­ni bei­gen sävyi­se­nä, puret­tu pur­ku­kun­toi­ses­ta talos­ta Kabbö­les­tä ja pys­ty­tet­ty samaan koh­tee­seen van­haan hen­keen toteu­tet­tuun uudis­ra­ken­nuk­seen. Muu­raus Mark­ku Potila.

Joen­suun van­has­ta sai­raa­las­ta noin 1970 puret­tu Turun kaa­ke­li­teh­taan sek­to­ri­mal­li­nen nurk­ka­uu­ni. Pys­ty­tet­ty Hel­sin­gin Bule­var­dil­le yksi­tyi­sa­sun­toon. Muu­raus Daniel Riesen.

Tam­pe­reen kaa­ke­li­teh­taan nurk­ka­mal­li­nen voh­ve­li­uu­ni. Muu­raus Turun saa­ris­toon uudis­ra­ken­nuk­seen joka vapaa-ajan asun­to­na, (muu­ra­ri ano­nyy­mi). Siir­ret­ty Vilppulasta.

Turun kaa­ke­li­teh­taan Lum­me­uu­ni. Uuniin tee­tet­tiin sivui­hin lisä­kaa­ke­lit sen saa­mi­sek­si suo­ral­le seinälle.

Uuni on puret­tu Hel­sin­gin Puis­to­las­ta pur­kuun men­nees­tä uunin tyy­lil­le sopi­mat­to­mas­ta pie­nes­tä 1940 -luvun talos­ta, ja muu­rat­tu Hel­sin­kiin omakotitaloon.

Muu­raus Mark­ku Potila.

Wil­helm Ands­te­nin kaa­ke­li­teh­taan kruu­nul­li­nen uuni pys­ty­tet­ty­nä kah­den muun han­ki­tun kaa­ke­li­uu­nin lisäk­si van­haan sanee­rat­ta­vaan pap­pi­laan Kau­ha­joel­le. Muu­raus Mark­ku Potila.

Eri­koi­nen, kruu­nul­la varus­tet­tu, keh­nos­ti puret­tu­na tul­lut hel­la­ko­ko­nai­suus ehjin varao­sa­kaa­ke­lein täy­den­net­ty­nä, ja pystyssä.

Hel­lak­ruu­nu puret­tu remon­tin tiel­tä Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta. Pys­ty­tet­ty Van­taal­le 1900-luvun alun omakotitaloon.

Muu­rin koh­taa koro­tet­tiin yhdel­lä kerroksella.

Muu­raus Mark­ku Potila.

Ara­bian kaa­ke­li­teh­taan koris­teel­li­nen pyö­reä nurk­ka­uu­ni puret­tu­na ja uudel­leen pystytettynä.

Uuni puret­tu Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta useam­man huo­neen katu­ta­son huo­neis­tos­ta, toi­sen, ker­man­vä­ri­sen pyö­reän Ara­bian kans­sa, ja muu­rat­tiin Pir­kan­maal­le 1800-luvun alun arvo­kiin­teis­töön eli pie­neen kar­ta­noon joka alku­pe­räis­kun­toi­se­na sanee­rat­tiin pieteetillä.

Ker­man­vä­ri­ses­tä Ara­bian uunis­ta alla kuva pys­tys­sä uudes­sa koh­tees­sa Asko­las­sa ison maa­lais­ta­lon eteis­ti­las­sa. Ker­man­vä­ri­sen uunin muu­raus Mark­ku Potila.

Ensim­mäi­sen Ara­bian uunin muu­raus Alpo Laukkanen.

Olii­vin­vih­reän-rus­kean­sä­vyi­nen Vivi Lön­nin suun­nit­te­le­ma ja Tam­pe­reen kaa­ke­li­teh­taan val­mis­ta­ma nurk­ka­kaa­ke­li­uu­ni ennen pur­kua ‚puret­tu­na ja uudel­leen muurattuna.

Uunis­ta res­tau­roi­tiin alin kaa­ke­li edes­tä sekä luukut.

Uuni puret­tu Vilp­pu­las­ta, ja pys­ty­tet­tiin Hel­sin­gin Kata­ja­no­kal­le yksityisasuntoon.

Muu­raus Mark­ku Potila.

Art Deco-tyy­li­nen Turun kaa­ke­li­teh­taan uuni puret­tu­na, ja uudel­leen pystytettynä.

Uuni puret­tu Hel­sin­gin Teh­taan­ka­dul­ta olo­huo­nees­ta johon se ei tyy­lil­li­ses­ti sopinut.

Pys­ty­tet­ty van­haan oma­ko­ti­ta­loon joka sanee­rat­tiin van­haa kun­nioit­taen Lounais-Suomeen.

Muu­raus Uuni­duu­ni Jus­si Salonen.

Kruu­nul­li­nen leveä suo­ran sei­nän uuni. Uuni on puret­tu pur­kuun men­nees­tä van­has­ta maa­lais­ta­los­ta Lou­nais-Suo­mes­ta ja pys­ty­tet­tiin oma­ko­ti­ta­loon Padas­joel­le. Muu­raus Mark­ku Potila.

Uunin pai­no kaik­ki­nen­sa on yli kol­me tuhat­ta kiloa.

Val­koi­nen, tasol­li­nen 280 kor­kea, nume­roi­tu nurkkauuni.Valmistaja Tam­pe­reen Kaa­ke­li­teh­das. Uunin suun­nit­te­li­ja Vivi Lönn.

Uuni on muu­rat­tu aiem­min kah­teen ottee­seen, joten se on nyt kol­mat­ta ker­taa pystytettynä.

Puret­tu Vilp­pu­las­ta, pys­ty­tet­ty toi­sen saman talon punai­sen voh­ve­li­uu­nin kans­sa Lah­teen, Vivi Lön­nin suun­nit­te­le­maan Koti­lan taloon yksi­tyi­sa­sun­toon jos­ta uunit oli aika­naan purettu.

Uunis­ta puut­tui paho­jen hal­kea­mien ja vau­rioi­den takia kak­si alin­ta suo­raa sok­ke­li­kaa­ke­lia jot­ka kor­vat­tiin toi­sen uunin saman sävyi­sil­lä sokkelikaakeleilla.

Samoin luu­kun molem­min puo­lin ole­vat kaa­ke­lit ja yksi suo­ra luu­kun ylä­puo­lel­ta ja yksi ylä­osan sileä kul­ma­kaa­ke­li uusittiin.

Kuten kruu­nus­ta huo­maa, uunis­sa oli val­miik­si sävye­roa, kruu­nu on puner­ta­vam­pi kuin muu uuni.

Samaan koh­tee­seen pys­ty­tet­tiin puna­rus­kea voh­ve­li­pin­tai­nen ‚alun­pe­rin 310 kor­kea nume­roi­tu nurk­ka­uu­ni, jota lyhen­net­tiin yhdel­lä ker­rok­sel­la eli varvilla.

Nume­roi­mat­to­ma­na ja vajaa­na ulla­kol­ta löy­ty­nyt uuni jos­ta puut­tui suu­rin osa val­koi­sis­ta sileis­tä lasi­te­tuis­ta kaakeleista.

Vii­mei­ses­sä kuvas­sa uuni pys­tys­sä. Uuniin tee­tet­tiin Hat­tu­lan Kaa­ke­li­teh­taal­la yksi tason lasit­ta­ma­ton kaa­ke­li, kos­ka se muun­net­tiin suo­ran sei­nän uunik­si sen, ja muu­ta­man varas­tos­sa olleen vara­ko­ris­te­kaa­ke­lin avul­la. Val­koi­set suo­rat kaa­ke­lit varastosta.

Ylem­pi hel­mi­nau­ha­ko­ris­te­ri­vi on vää­räs­sä koh­das­sa kah­des­sa ensim­mäi­ses­sä maa­han ase­tel­lun uunin kuvissa.

Yllä uuni täy­den­net­ty­nä oikeas­sa järjestyksessään.

Uunin pys­tyt­tä­nyt muu­ra­ri tuntematon.

Bei­ge, sileä nume­roi­tu nurkkauuni.

Uuni on puret­tu kasaan men­nees­tä van­has­ta pie­nes­tä kar­ta­nos­ta Ete­lä-Savos­ta kol­men muun uunin muka­na, ja pys­ty­tet­ty Lah­teen puu­ta­loa­lu­een oma­ko­ti­ta­lon isoon eteistilaan.

Uunia on lyhen­net­ty 280 cm kor­keu­des­ta yhden ker­rok­sen ver­ran huo­ne­kor­keu­den vuoksi.

Muu­raus Mark­ku Potila.

Suo­ran sei­nän uuni jos­sa tum­man­rus­keak­si maa­la­tut lasit­ta­mat­to­mat nur­kat ja kruunuosa.

Uuni on puret­tu vusi­kym­me­niä sit­ten kan­sa­kou­lus­ta, ja tuli nume­roi­mat­to­ma­na. Pys­tys­sä samas­sa koh­tees­sa kuin hella-kruunukokonaisuus.

Tämä alun­pe­rin 340 kor­kea  uuni oli kal­lis­tu­nut eteen­päin pur­ku­koh­tees­sa ja sik­si sok­ke­li oli mones­ta kaa­ke­lis­ta poikki.

Uunin sok­ke­liin vaih­det­tiin kaik­ki hal­jen­neet ehjiin varaosakaakeleilla.

Muu­raus Mark­ku Potila.

Yllä esi­merk­ki use­aan osaan hal­jen­nees­ta kaa­ke­lis­ta joka käy­tet­tiin uudel­leen lii­maa­mal­la ja paik­kaa­mal­la kos­ka varao­sa­kaa­ke­lia ei löytynyt.

Nume­roi­ma­ton pie­ni­ko­koi­nen val­koi­nen kruu­nul­li­nen suo­ran sei­nän uuni:

Huo­nos­ti, puret­tu­na tul­lees­ta uunis­ta varao­sa­kaa­ke­lein koot­tu ja uudel­leen muu­rat­tu uuni.

Uuni on puret­tu Pir­kan­maal­ta ison hir­si­ke­hi­kon purun yhtey­des­sä hir­si­mies­ten toi­mes­ta, ja pys­ty­tet­ty Uudel­le­maal­le omakotitaloon.

Uuniin vaih­det­tiin usei­ta sok­ke­lin ja ala­lis­tan osia varao­sa­kaa­ke­leil­la ja joi­tain suo­ria kaakeleita.

Muu­raus­työ Daniel Riesen.

Van­ha, suo­ral­la sei­näl­lä ole­va pel­ti­kuo­ri­uu­ni. Uuni on puret­tu van­has­ta maja­ta­los­ta Padan­kos­kel­ta, ja se on nyky­pel­ti­kuo­ri­uu­nei­hin ver­ra­ten nk. van­haa mus­taa pel­tiä jota val­mis­tet­tiin 1800-luvul­la. Muu­rat­tu maa­lais­ta­loon Pir­kan­maal­le, jos­ta kuva.